Mikä olisikaan halvin tapa tuunata kodin sisustusta? Siis siten, että muutos olisi selkeä, lopputulos tyylikäs ja muodin mukainen, mutta kukkaro kevenisi vain vähän...
Taikasana, jos sitä sellaiseksi voi sanoa, on maali ja kangas! Etenkin maalilla saa aikaan ihmeitä. Jos haluat luoda yleisesti ihannoidun, sisustuslehdissäkin kovasti mainostetun tyylikkään kodin, maalaa kaikki mahdollinen valkoiseksi. Skandinaaviseen tyyliin sopii valkoinen valkoisella. Eli sisustuksen pohjaväri on valkoinen ja siihen lisätään päälle vielä valkoisia sisustuselementtejä: tyynyjä, tekstiilejä, erilaisia esineitä. Oikeastaan aika kaunista, kun tarkemmin katselee sisustuslehtien sivuilla olevia kuvia kyseisestä tyylistä. Ja helppo toteuttaa. Valkoinen maali ei maksa maltaita, kannattaa valita kuhunkin tilaan sopiva maali maalattavan pinnan perusteella. Vanhoista huonekaluista tulee kuin uusia, kun ne saavat pintaansa uutta maalia. Keskenään hyvinkin erilaiset huonekalut sopivat toisiinsa, kun niiden värimaailma on sama. Jos huonekaluissa on kangasosia, mieti, voisitko päällystää ne uudelleen mieleiselläsi kankaalla. Niittipyssy on oiva apuväline aloittelevalle verhoilijalle... :) Pelkät huonekalut eivät kuitenkaan tee sisustusta: mieti verhoja, mattoja, pöytäliinoja, muita kodin tekstiilejä. Muista, että koneessa voit värjätä esim. kulahtaneita verho/pöytäliinakankaita huokeasti (hyvinvarustellut marketit myyvät kangasvärejä). Kangaskaupat myyvät puuvillaisia lakanakankaita halvalla, etenkin luonnonvalkoista lakanakangasta saa pilkkahinnalla. Siitä saa kauniit verhot tai pöytäliinan/sohvanpäällisen, jos vähänkään on ompelutaitoinen.
Jos sinulla ei ole vanhoja huonekaluja, joita tuunata, voit myös ostaa edullisia uusia ja tehdä niistä itsesi näköisiä. Esim. Ikea-huonekalujen muokkaus ja "hakkerointi" on tullut varsin suosituksi viimeaikoina, aiheesta löytyy googlaamalla omia sivustojaan ja blogeja.
Oma viimeisin tuunaukseni on ollut Ikean pyöreiden, puisten FROSTA-jakkaroiden maalaaminen valkoiseksi. Pinottavat jakkarat muistuttavat erehdyttävästi Artekin jakkaroita...
tiistai 28. helmikuuta 2012
torstai 9. helmikuuta 2012
Merkkituotteiden kalleudesta ajatuksia...
Ihanaa helmikuuta kaikille!
Olen itsekseni mietiskellyt tätä tyylikästä köyhäilyä... On kaksi eri asiaa köyhäillä ja köyhäillä TYYLILLÄ. Kuka vain oppii nipistämään ruokamenoissa, ostamaan edullisinta jne. Mutta miten köyhäillä tyylikkäästi, ts. siten että köyhyys ei tunnu köyhyydeltä vaan voi jopa sanoa nauttivansa jonkinlaisesta luksuselämästä. Ainakin silloin tällöin.
Olin viikonloppuna ystäväni luona kylässä. Hänellä ei ole lapsia ja aamupalapöytään hän kattoi Villeroy & Bochin astiat. Ihailin astioita ja samalla haaveksin, että olisipa mukavaa kun itselläkin olisi noita astioita. Ja samalla tuumailin, että ikinä ei niin hienoa tilaisuutta tulisi, että raskisin astioita kuitenkaan käyttää. Juttelin ystäväni kanssa astioista ja hän sanoi viisaasti: "eivät astiat tule loppupeleissä kalliiksi, jos niitä käyttää päivittäin. Silloin niiden hinta per käyttökerta laskee hyvinkin matalaksi... Jos taas astiat lojuvat kaapin perukoilla ja ne kaivetaan esille vain juhlapyhinä (jos silloinkaan), ne todella ovat kalliita käyttökertaa kohden."
Jäin miettimään asiaa. Ystäväni oli oikeassa. Miksi ihmeessä säästelemme kaapeissamme kalleimpia astioita, ruokailuvälineitä, vaatteita, laukkuja, kenkiä, koruja... Käyttöönhän ne kuuluisi laittaa! Itselläni on kaksi Mulberryn merkkilaukkua, jotka olen joskus hairahtunut hetken mielijohteessa ostamaan. Kumpaakaan niistä en alkuun raskinut käyttää kuin harvoin, hyvällä aurinkoisella säällä. Kunnes tajusin, että aika ajaa vielä laukuistani ohitse. Vielä käy niin, että laukut käyvät vanhoiksi, ovat poissa muodista, ja minä typerys olen säilytellyt niitä kaapin nurkassa vain siksi, etteivät ne tärveltyisi käytössä. Ei, käyttöön ne kuuluvat! Samoin pitäisi tehdä juhla-astiastoille... Eikö olisi mukava aloittaa päivä siemailemalla kahvia, sen ikivanhan kulahtaneen mukin sijasta, hienosta posliinikupista? Hemmottele itseäsi, tee elämästäsi luksusta! Käytä kaapissa piilossa olevia hienoja kenkiä, laukkuja, jakkuja, koruja, hajuvesiä jne. Ota esiin paremmat astiat, edes itsellesi, edes aamukahville. Miksi odottaa sitä, että tulisi jotkut juhlat? Juhlia on vain muutama vuodessa, toisilla ei niinkään montaa. Päätä, että tästä lähtien esim. joka perjantai juot aamukahvisi rauhassa juhlakupista, laitat töihin hieman paremmat vaatteet, käytät jotakin kaapissasi olevaa korua, suihkautat hajuvettä... Valitse itsellesi luxuspäivä, äläkä luovu siitä.
Olen itsekseni mietiskellyt tätä tyylikästä köyhäilyä... On kaksi eri asiaa köyhäillä ja köyhäillä TYYLILLÄ. Kuka vain oppii nipistämään ruokamenoissa, ostamaan edullisinta jne. Mutta miten köyhäillä tyylikkäästi, ts. siten että köyhyys ei tunnu köyhyydeltä vaan voi jopa sanoa nauttivansa jonkinlaisesta luksuselämästä. Ainakin silloin tällöin.
Olin viikonloppuna ystäväni luona kylässä. Hänellä ei ole lapsia ja aamupalapöytään hän kattoi Villeroy & Bochin astiat. Ihailin astioita ja samalla haaveksin, että olisipa mukavaa kun itselläkin olisi noita astioita. Ja samalla tuumailin, että ikinä ei niin hienoa tilaisuutta tulisi, että raskisin astioita kuitenkaan käyttää. Juttelin ystäväni kanssa astioista ja hän sanoi viisaasti: "eivät astiat tule loppupeleissä kalliiksi, jos niitä käyttää päivittäin. Silloin niiden hinta per käyttökerta laskee hyvinkin matalaksi... Jos taas astiat lojuvat kaapin perukoilla ja ne kaivetaan esille vain juhlapyhinä (jos silloinkaan), ne todella ovat kalliita käyttökertaa kohden."
Jäin miettimään asiaa. Ystäväni oli oikeassa. Miksi ihmeessä säästelemme kaapeissamme kalleimpia astioita, ruokailuvälineitä, vaatteita, laukkuja, kenkiä, koruja... Käyttöönhän ne kuuluisi laittaa! Itselläni on kaksi Mulberryn merkkilaukkua, jotka olen joskus hairahtunut hetken mielijohteessa ostamaan. Kumpaakaan niistä en alkuun raskinut käyttää kuin harvoin, hyvällä aurinkoisella säällä. Kunnes tajusin, että aika ajaa vielä laukuistani ohitse. Vielä käy niin, että laukut käyvät vanhoiksi, ovat poissa muodista, ja minä typerys olen säilytellyt niitä kaapin nurkassa vain siksi, etteivät ne tärveltyisi käytössä. Ei, käyttöön ne kuuluvat! Samoin pitäisi tehdä juhla-astiastoille... Eikö olisi mukava aloittaa päivä siemailemalla kahvia, sen ikivanhan kulahtaneen mukin sijasta, hienosta posliinikupista? Hemmottele itseäsi, tee elämästäsi luksusta! Käytä kaapissa piilossa olevia hienoja kenkiä, laukkuja, jakkuja, koruja, hajuvesiä jne. Ota esiin paremmat astiat, edes itsellesi, edes aamukahville. Miksi odottaa sitä, että tulisi jotkut juhlat? Juhlia on vain muutama vuodessa, toisilla ei niinkään montaa. Päätä, että tästä lähtien esim. joka perjantai juot aamukahvisi rauhassa juhlakupista, laitat töihin hieman paremmat vaatteet, käytät jotakin kaapissasi olevaa korua, suihkautat hajuvettä... Valitse itsellesi luxuspäivä, äläkä luovu siitä.
tiistai 31. tammikuuta 2012
Nyt viimeistään ostamaan ensi talven talvivaatteet!
Hip hei taas kaikille!
Pienen tauon jälkeen kerkeän vähän päivitellä blogiani... joulu piti kiirettä yllä ja joulun jälkeen perheeseen iski kunnon mahatauti, joka kiersi kaikki jäsenet läpi vuorotellen. Yäk! Onneksi on siitä selvitty.
Joulun jälkeen alkoivat alennusmyynnit. Minulla on ollut jo pitkään jokavuotinen tapa käydän ostamassa lapsille tammikuussa seuraavan talven toppavaatteet valmiiksi kaappiin odottamaan. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus: pojalle ostin harmaakuvioidun Remun haalarin vajaalla 40eurolla Prismasta, samoin toisiksi vanhimmalle tytölle saman merkin haalarin mutta pinkkinä. Vanhin tyttö sai tällä kertaa Polarn och Pyretin toppatakin ja toppahousut (nämä olivat valitettavasti vain 30% alessa...) ja kaikille neljälle lapselle ostin PoP:sta windfleece-takit tulevaa kevättä ja ensi syksyä ajatellen puoleen hintaan. Vaikka kertaostoksena tulee alennetuistakin tuotteista iso summa, on säästö kuitenkin merkittävä, ottaen huomioon että talvikamppeet olisi kuitenkin hankittava seuraavana syksynä.
Välillä ostelen tavaraa myös Huuto.netistä. On mielestäni mukava, jos löytää hyväkuntoisen käytetyn vaatteen, josta ei tarvitse maksaa kiskurihintaa. Pieni miinus huutiksessa on postikulut, jotka eivät mene ns. "kenenkään hyväksi". Ne nostavat ostettavan tavaran hintaa joskus merkittävästikin. Siksi joudun toisinaan miettimään, miten kannattava ostos oikeasti on... saisiko saman tuotteen alennusmyynnistä uutena jo lähes samalla hinnalla? Toisaalta haluaisin suosia kestävää kehitystä, mutta toisaalta... Sen periaatteen olen ottanut, että vanhimmalle ostan yleensä vaatteet uutena. Ne kuitenkin kiertävät vielä nuoremmille sisaruksille. Sen sijaan nuoremmat saattavat saada myös käytettyjä vaatteita. Aina kuitenkin pidän huolen siitä, että kaikki ostamani vaatteet ovat siistejä ja kestävät vielä käyttöä. Käyttövaatteiksi kannattaa ostaa laadukkaita ja kestäviä vaatteita, arkivaatteethan ovat niitä joita käytetään jatkuvasti.
Harmillinen lisämenoerä syntyi, kun nuorimman pojan upouudesta Remun talvihaalarista (jonka joulupukki toi) meni vetoketju yllättäen rikki. Syynä ei ollut tehtaan valmistusvirhe, eikä liian raju kiskominen päällepukiessa, vaan poika oli itse pureskellut vetoketjun yläosan rikki siten, että muovinen "kisko" irtosi kankaasta ja koko vetoketju näin ollen oli tärviöllä. Vetoketjun rikkoutuminen osui kaiken kukkuraksi pahimpaan pakkassaumaan, jolloin ei voinut edes kuvitella laittavansa poikaa päivähoitoon haalarissa, jonka saa kiinni ainoastaan etulistan neppareilla. Jos olisi ollut viikonloppu, olisin ehkä lähtenyt metsästämään kangaskaupasta uutta vetoketjua ja yrittänyt vaihtaa haalariin toisen (joskaan en ole varma, miten ompelutaitoni olisivat moiseen urakkaan riittäneet), mutta nyt ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin äkkiä hommata pojalle varahaalari. Kiersin kaksi lähikirpputoria huonolla menestyksellä: mielestäni huonokuntoisesta tavarasta ei kannata maksaa hyväkuntoisen hintaa! Poikien vaatteet väistämättä ovat huonommassa kunnossa kuin tyttöjen, kulutus tuntuu olevan rajumpaa... sen pitäisi myös näkyä kirpputorihinnoissa. Näin ei kuitenkaan ollut. Lopulta päädyin ostamaan pojalle JesperJuniorin liikkeestä Jonathanin haalarin 50% alennuksella, maksoin siitä 35 euroa. Vielä en tiedä, mitä teen vetoketjuvialliselle Remulle.
Hyviä pakkaspäiviä! Toivottavasti teette vielä hyvät viimehetken ALE-löydöt ensi talveen :)
Pienen tauon jälkeen kerkeän vähän päivitellä blogiani... joulu piti kiirettä yllä ja joulun jälkeen perheeseen iski kunnon mahatauti, joka kiersi kaikki jäsenet läpi vuorotellen. Yäk! Onneksi on siitä selvitty.
Joulun jälkeen alkoivat alennusmyynnit. Minulla on ollut jo pitkään jokavuotinen tapa käydän ostamassa lapsille tammikuussa seuraavan talven toppavaatteet valmiiksi kaappiin odottamaan. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus: pojalle ostin harmaakuvioidun Remun haalarin vajaalla 40eurolla Prismasta, samoin toisiksi vanhimmalle tytölle saman merkin haalarin mutta pinkkinä. Vanhin tyttö sai tällä kertaa Polarn och Pyretin toppatakin ja toppahousut (nämä olivat valitettavasti vain 30% alessa...) ja kaikille neljälle lapselle ostin PoP:sta windfleece-takit tulevaa kevättä ja ensi syksyä ajatellen puoleen hintaan. Vaikka kertaostoksena tulee alennetuistakin tuotteista iso summa, on säästö kuitenkin merkittävä, ottaen huomioon että talvikamppeet olisi kuitenkin hankittava seuraavana syksynä.
Välillä ostelen tavaraa myös Huuto.netistä. On mielestäni mukava, jos löytää hyväkuntoisen käytetyn vaatteen, josta ei tarvitse maksaa kiskurihintaa. Pieni miinus huutiksessa on postikulut, jotka eivät mene ns. "kenenkään hyväksi". Ne nostavat ostettavan tavaran hintaa joskus merkittävästikin. Siksi joudun toisinaan miettimään, miten kannattava ostos oikeasti on... saisiko saman tuotteen alennusmyynnistä uutena jo lähes samalla hinnalla? Toisaalta haluaisin suosia kestävää kehitystä, mutta toisaalta... Sen periaatteen olen ottanut, että vanhimmalle ostan yleensä vaatteet uutena. Ne kuitenkin kiertävät vielä nuoremmille sisaruksille. Sen sijaan nuoremmat saattavat saada myös käytettyjä vaatteita. Aina kuitenkin pidän huolen siitä, että kaikki ostamani vaatteet ovat siistejä ja kestävät vielä käyttöä. Käyttövaatteiksi kannattaa ostaa laadukkaita ja kestäviä vaatteita, arkivaatteethan ovat niitä joita käytetään jatkuvasti.
Harmillinen lisämenoerä syntyi, kun nuorimman pojan upouudesta Remun talvihaalarista (jonka joulupukki toi) meni vetoketju yllättäen rikki. Syynä ei ollut tehtaan valmistusvirhe, eikä liian raju kiskominen päällepukiessa, vaan poika oli itse pureskellut vetoketjun yläosan rikki siten, että muovinen "kisko" irtosi kankaasta ja koko vetoketju näin ollen oli tärviöllä. Vetoketjun rikkoutuminen osui kaiken kukkuraksi pahimpaan pakkassaumaan, jolloin ei voinut edes kuvitella laittavansa poikaa päivähoitoon haalarissa, jonka saa kiinni ainoastaan etulistan neppareilla. Jos olisi ollut viikonloppu, olisin ehkä lähtenyt metsästämään kangaskaupasta uutta vetoketjua ja yrittänyt vaihtaa haalariin toisen (joskaan en ole varma, miten ompelutaitoni olisivat moiseen urakkaan riittäneet), mutta nyt ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin äkkiä hommata pojalle varahaalari. Kiersin kaksi lähikirpputoria huonolla menestyksellä: mielestäni huonokuntoisesta tavarasta ei kannata maksaa hyväkuntoisen hintaa! Poikien vaatteet väistämättä ovat huonommassa kunnossa kuin tyttöjen, kulutus tuntuu olevan rajumpaa... sen pitäisi myös näkyä kirpputorihinnoissa. Näin ei kuitenkaan ollut. Lopulta päädyin ostamaan pojalle JesperJuniorin liikkeestä Jonathanin haalarin 50% alennuksella, maksoin siitä 35 euroa. Vielä en tiedä, mitä teen vetoketjuvialliselle Remulle.
Hyviä pakkaspäiviä! Toivottavasti teette vielä hyvät viimehetken ALE-löydöt ensi talveen :)
lauantai 26. marraskuuta 2011
Yhtenäistä astiastosi!
Mikäpä sen epätyylikkäämpää, kuin kattaus, jossa yhdellä on Arabian 24H-lautanen, toisella halpa lasilautanen ja kolmannella jokin ylppärilahjaksi saatu Pentikin ruokalautanen, jossa on viinimarjoja keskellä. Jos vielä lasit ovat eri sarjaa tai pöytään on sekotettu laseja ja mukeja keskenään, on kattaus todella mauton! Sitä ei enää pelasta pirteät servetitkään.
Kun haluat tuunata kattaustasi ja tehdä siitä tyylikkään kertaheitolla, muista yksi ohjenuora: yhteensopivat astiat. Ei 4kpl yhtä lautassarjaa ja 6kpl toista... Kaiken mitä laitat kertakattauksella tarjolle tulisi sointua yhteen. Välillä tulee niitä tilanteita, että vieraita onkin tupa täynnä. Silloin viimeistään kattauksesta tuppaa tulemaan melkoinen sekametelisoppa, ellei asiaan ole ehtinyt varautua hyvissä ajoin.
Oma suosikkikauppani aivan perusastioiden ostoon on IKEA. Joitain viikkoja sitten totesin että keittiössäni on liuta erivärisiä ja tiskikoneessa kulahtaneita Iittalan Kartio -laseja. Lisäksi löytyi jotain marketista ostettua täydennyssarjaa (jota ei edes pystynyt kunnolla pinoamaan). Myös lasiset jälkiruokakulhot olivat paitsi rumat, myös epäkäytännöllisen malliset ja liian pienet. Asia harmitti joka kerta, kun jouduin kaivamaan kyseiset kulhot esille jälkiruokaa varten.
Siispä keräsin kaiken tuon vanhan lasitavaran yhteen ja lahjoitin lähellä sijaitsevalle kirpputorille (toki olisin voinut itsekin alkaa niitä myydä, mutta tällä kertaa ei ollut rahkeita perustaa loosia). Ajoin Ikeaan ja ostin 18kpl sekä helposti pinottavia, siroja juomalaseja (2,95e/6kpl), että 18kpl jälkiruokakulhoja 75c/kpl. Enää ei ole tarvinnut katsella eriparisia laseja ruokapöydässä, eikä harmitella epäkäytännöllisiä ja rumia jälkiruokakulhojani. Tämä kaikki 22,35 euroa!
Koska em. toimenpide osoittautui hyödylliseksi, päätin toimia samoin lasilautasteni kanssa. Kaapissani on 6kpl mieheni valmistujaislahjaksi saamia (kaameita) vihertävästä lasista tehtyjä lautasia, 4kpl jotain marketin lasilautasia ja 2kpl lasten Nalle-Puh lasilautasia. Koska lasilautaset ovat aina loppu, päätin että niitä pitää olla runsaasti. Ja jälleen vanhat lautaset kasaan ja kierrätykseen! Suuntaus Ikeaan ja sieltä pino, yhteensä 20kpl lasilautasia hintaan 75c/kpl. (Hinta yht. 15euroa)
Kun siis katat pöytää, muista että oleellisempaa kuin se, onko astiat Arabian tai Iittalan, on että ne ovat yhteensopivia keskenään. Mitä iloa on asetella keskenään erilaiset Arabian astiat samaan kattaukseen? Se herättää vieraissasi negatiivista huomiota. Sen sijaan siistit, yhteensopivat lautaset, lasit, kulhot, eivät herätä negatiivisia tuntemuksia käyttäjissään. Kauniilla serveteillä ja kynttilöillä tai kukilla kruunaat tunnelman! Vaikkeivat astiat itse sitten olisikaan sitä Iittalaa...
Tämä Ikea-sääntö pätee kuitenkin vain perusastioihin. Esim. maitonekan, teekannun, salaattikulhot, voirasian jne. hankkisin jostain "laadukkaammasta merkistä". Kunhan muistat, että kaiken tulee sopia yhteen jo hankkimiesi astioiden kanssa. Lasi sopii yhteen minkä kanssa vain, muut värit ovatkin jo vaikeampi juttu. Siksi olen itse rajoittanut Ikea-ostokseni lasitavaraan, kattiloihin/pannuihin, servetteihin ja ruokailuvälineisiin. Värilliset astiat ostan jostain muusta mallistosta kuin Ikean tarjoamasta.
Syysintoa pöydänkattamiseen!
Kun haluat tuunata kattaustasi ja tehdä siitä tyylikkään kertaheitolla, muista yksi ohjenuora: yhteensopivat astiat. Ei 4kpl yhtä lautassarjaa ja 6kpl toista... Kaiken mitä laitat kertakattauksella tarjolle tulisi sointua yhteen. Välillä tulee niitä tilanteita, että vieraita onkin tupa täynnä. Silloin viimeistään kattauksesta tuppaa tulemaan melkoinen sekametelisoppa, ellei asiaan ole ehtinyt varautua hyvissä ajoin.
Oma suosikkikauppani aivan perusastioiden ostoon on IKEA. Joitain viikkoja sitten totesin että keittiössäni on liuta erivärisiä ja tiskikoneessa kulahtaneita Iittalan Kartio -laseja. Lisäksi löytyi jotain marketista ostettua täydennyssarjaa (jota ei edes pystynyt kunnolla pinoamaan). Myös lasiset jälkiruokakulhot olivat paitsi rumat, myös epäkäytännöllisen malliset ja liian pienet. Asia harmitti joka kerta, kun jouduin kaivamaan kyseiset kulhot esille jälkiruokaa varten.
Siispä keräsin kaiken tuon vanhan lasitavaran yhteen ja lahjoitin lähellä sijaitsevalle kirpputorille (toki olisin voinut itsekin alkaa niitä myydä, mutta tällä kertaa ei ollut rahkeita perustaa loosia). Ajoin Ikeaan ja ostin 18kpl sekä helposti pinottavia, siroja juomalaseja (2,95e/6kpl), että 18kpl jälkiruokakulhoja 75c/kpl. Enää ei ole tarvinnut katsella eriparisia laseja ruokapöydässä, eikä harmitella epäkäytännöllisiä ja rumia jälkiruokakulhojani. Tämä kaikki 22,35 euroa!
Koska em. toimenpide osoittautui hyödylliseksi, päätin toimia samoin lasilautasteni kanssa. Kaapissani on 6kpl mieheni valmistujaislahjaksi saamia (kaameita) vihertävästä lasista tehtyjä lautasia, 4kpl jotain marketin lasilautasia ja 2kpl lasten Nalle-Puh lasilautasia. Koska lasilautaset ovat aina loppu, päätin että niitä pitää olla runsaasti. Ja jälleen vanhat lautaset kasaan ja kierrätykseen! Suuntaus Ikeaan ja sieltä pino, yhteensä 20kpl lasilautasia hintaan 75c/kpl. (Hinta yht. 15euroa)
Kun siis katat pöytää, muista että oleellisempaa kuin se, onko astiat Arabian tai Iittalan, on että ne ovat yhteensopivia keskenään. Mitä iloa on asetella keskenään erilaiset Arabian astiat samaan kattaukseen? Se herättää vieraissasi negatiivista huomiota. Sen sijaan siistit, yhteensopivat lautaset, lasit, kulhot, eivät herätä negatiivisia tuntemuksia käyttäjissään. Kauniilla serveteillä ja kynttilöillä tai kukilla kruunaat tunnelman! Vaikkeivat astiat itse sitten olisikaan sitä Iittalaa...
Tämä Ikea-sääntö pätee kuitenkin vain perusastioihin. Esim. maitonekan, teekannun, salaattikulhot, voirasian jne. hankkisin jostain "laadukkaammasta merkistä". Kunhan muistat, että kaiken tulee sopia yhteen jo hankkimiesi astioiden kanssa. Lasi sopii yhteen minkä kanssa vain, muut värit ovatkin jo vaikeampi juttu. Siksi olen itse rajoittanut Ikea-ostokseni lasitavaraan, kattiloihin/pannuihin, servetteihin ja ruokailuvälineisiin. Värilliset astiat ostan jostain muusta mallistosta kuin Ikean tarjoamasta.
Syysintoa pöydänkattamiseen!
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
Miksi ylipäätään köyhäillä (tyylikkäästi)?
Eräs tuttuni kysyi taannoin, miksi ihmeessä jaksan kirjoitella blogia köyhäilystä ja miettiä säästämistä. Eihän se ole mitenkään IN ainakaan monissakaan niissä piireissä, joissa itse tapaan liikkua. Miksi pitäisi köyhäillä, jos se ei taloudellisesti ole aivan välttämätöntä?
En osannut heti vastata kysymykseen: ystäväni oli siinä määrin oikeassa, ettei minun olisi välttämätöntä köyhäillä. Voisin elää kuten kuka tahansa muukin keskiverto "Jaska Jokunen" joka kuluttaa keskiverto määrän rahaa ruokaan, päivittäistavaroihin ja vaatteisiin kuukaudessa. Kuitenkin köyhäily ja etenkin tyylikäs köyhäily on lähellä sydäntäni. Siitä on tullut minulle jo elämäntapa.
Lopulta löysin vastauksen: köyhäily voi olla tyylikästä myös siksi, että silloin säästyy aikaa! Moni ihminen valittaa kiirettä ja marisee, ettei ehdi tehdä sitä ja tätä, kun on niin tiukka aikataulu. Mutta tyylikkäästi köyhäilemällä, aika riittää vaikka mihin. (Nyt joku tietysti alkaa napista, että entäs ne sämpylöiden leipomiset ja ruoanvalmistukset...)Kauppapäivä kerran viikossa, 6pv viikossa vapaata kaupassakäynnistä! Kun koti on sisustettu väljästi ja ylimääräinen krääsä myyty/siivottu pois kirpputoreille ja kierrätyskeskuksiin, ei siivoamiseen kulu ylettömästi aikaa. Pyykkivuoret ovat puolta pienemmät, kun peset vain oikeasti likaiset pyykit. Päivän liikunta-annos on saavutettu hyötyliikunnalla (jos voit esim. pyöräillä työmatkat), ja ellei niin lenkkitossut jalkaan ja kotiovelta ulos lenkille. Aika on rahaa, tuppaavat monet sanomaan... Eikö kiireetön elämä tuntuisikin luksukselta?
Ymmärrän, että toisille tyylikäs köyhäily on nk. muotivillitys, toisille tuikitarpeellinen tapa oppia elämään niukkuudesta huolimatta laadukasta elämää. Ensimmäisen ryhmän etu (tai kirous, miten sen nyt ottaa) on se, että he voivat halutessaan poiketa "ruodusta" ja siirtyä kulutusjuhlaan. He köyhäilevät silloin kun heille sopii. Vähän kuin paastotaan silloin kun sopii, mutta kun tulee liian kova nälkä, niin sitten ostetaan kunnon kyljykset ;D Jälkimmäinen ryhmä joutuu elämään paljon ennakoivammin. Pienikin odottamaton yllätys perusmenoihin; pesukoneen hajoaminen, tarve lapsen uusille luistimille tms. romuttaa talouden hetkessä. Heille tyylikäs köyhäily on ehkä ennen kaikkea köyhäilyä. Mutta toiveena on löytää tapa, miten tehdä se TYYLILLÄ! Että siitä vähästä voisi nauttia edes sen, mitä on mahdollista.
Mutta ystäväni kysymykseen: miksi minä köyhäilen -vastauksena sanon: siitä on tullut minulle toimiva osa arkea. Ajattelen jokaisessa valinnassani esim. kaupassa kilohintoja, vertailen tuotteita jne. Se ei ole minulle vastenmielistä, vaan se tulee jo täysin selkärangasta. Tekisi pahaa ostaa kalliimpi tuote, joka vastaa sisällöltään tismalleen samaa, mitä halvempi, mutta brändi vain on eri. Kotona pyrin taltuttamaan kaaoksen karsimalla turhan tavaran pois säännöllisin väliajoin. Mottoni on: mitä tulee ovesta sisään, saman verran pitäisi lähteä ulos. (Ei tosin koske ruokaa). Jos ostamme lelulja lapsille, pitäisi vanhoista leluista osa lähteä kiertoon. Jos ostan uuden takin, vanha takki saa lähteä kierrätykseen. Liika on liikaa ja kaoottinen koti on kaikkea muuta kuin tyylikäs!
En osannut heti vastata kysymykseen: ystäväni oli siinä määrin oikeassa, ettei minun olisi välttämätöntä köyhäillä. Voisin elää kuten kuka tahansa muukin keskiverto "Jaska Jokunen" joka kuluttaa keskiverto määrän rahaa ruokaan, päivittäistavaroihin ja vaatteisiin kuukaudessa. Kuitenkin köyhäily ja etenkin tyylikäs köyhäily on lähellä sydäntäni. Siitä on tullut minulle jo elämäntapa.
Lopulta löysin vastauksen: köyhäily voi olla tyylikästä myös siksi, että silloin säästyy aikaa! Moni ihminen valittaa kiirettä ja marisee, ettei ehdi tehdä sitä ja tätä, kun on niin tiukka aikataulu. Mutta tyylikkäästi köyhäilemällä, aika riittää vaikka mihin. (Nyt joku tietysti alkaa napista, että entäs ne sämpylöiden leipomiset ja ruoanvalmistukset...)Kauppapäivä kerran viikossa, 6pv viikossa vapaata kaupassakäynnistä! Kun koti on sisustettu väljästi ja ylimääräinen krääsä myyty/siivottu pois kirpputoreille ja kierrätyskeskuksiin, ei siivoamiseen kulu ylettömästi aikaa. Pyykkivuoret ovat puolta pienemmät, kun peset vain oikeasti likaiset pyykit. Päivän liikunta-annos on saavutettu hyötyliikunnalla (jos voit esim. pyöräillä työmatkat), ja ellei niin lenkkitossut jalkaan ja kotiovelta ulos lenkille. Aika on rahaa, tuppaavat monet sanomaan... Eikö kiireetön elämä tuntuisikin luksukselta?
Ymmärrän, että toisille tyylikäs köyhäily on nk. muotivillitys, toisille tuikitarpeellinen tapa oppia elämään niukkuudesta huolimatta laadukasta elämää. Ensimmäisen ryhmän etu (tai kirous, miten sen nyt ottaa) on se, että he voivat halutessaan poiketa "ruodusta" ja siirtyä kulutusjuhlaan. He köyhäilevät silloin kun heille sopii. Vähän kuin paastotaan silloin kun sopii, mutta kun tulee liian kova nälkä, niin sitten ostetaan kunnon kyljykset ;D Jälkimmäinen ryhmä joutuu elämään paljon ennakoivammin. Pienikin odottamaton yllätys perusmenoihin; pesukoneen hajoaminen, tarve lapsen uusille luistimille tms. romuttaa talouden hetkessä. Heille tyylikäs köyhäily on ehkä ennen kaikkea köyhäilyä. Mutta toiveena on löytää tapa, miten tehdä se TYYLILLÄ! Että siitä vähästä voisi nauttia edes sen, mitä on mahdollista.
Mutta ystäväni kysymykseen: miksi minä köyhäilen -vastauksena sanon: siitä on tullut minulle toimiva osa arkea. Ajattelen jokaisessa valinnassani esim. kaupassa kilohintoja, vertailen tuotteita jne. Se ei ole minulle vastenmielistä, vaan se tulee jo täysin selkärangasta. Tekisi pahaa ostaa kalliimpi tuote, joka vastaa sisällöltään tismalleen samaa, mitä halvempi, mutta brändi vain on eri. Kotona pyrin taltuttamaan kaaoksen karsimalla turhan tavaran pois säännöllisin väliajoin. Mottoni on: mitä tulee ovesta sisään, saman verran pitäisi lähteä ulos. (Ei tosin koske ruokaa). Jos ostamme lelulja lapsille, pitäisi vanhoista leluista osa lähteä kiertoon. Jos ostan uuden takin, vanha takki saa lähteä kierrätykseen. Liika on liikaa ja kaoottinen koti on kaikkea muuta kuin tyylikäs!
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
Älä mene halpaan (=kalliiseen) hiivatulehduksenhoidossa!
Kaikkihan ovat nähneet telkkarista sen mainoksen, jossa suun kautta otetaavaa kapselia mainostetaan nyt niin HELPPONA ja KÄTEVÄNÄ tapana hoitaa hiiva. Kyllä kyllä... Helppoa ja kätevää ehkä, mutta halpaa ei! Fluconazol Orion 1 kapseli nimittäin maksaa apteekeissa ilman reseptiä n. 18 euroa! Onhan se toki monelle kutinan kanssa kärvistelevälle pieni raha, mutta etenkin jos olet ajautunut hiivakierteeseen ja popsit noita itsehoitovalmisteita kuin leipää, niin lopeta rahojesi hassaaminen!
Kun käyt lääkärillä (terveyskeskuksessa, opiskelijaterveydenhuollossa tai työterveysasemalla, missä se ei ole kallista) ja kerrot kärsiväsi usein toistuvista hiivatulehduksista, pyydä reseptille Fluconazol Orion 150mg 4kpl! Eli neljän kapselin paketti (=neljä kuuria). Tämä paketti maksaa apteekissa potilaalle Kelan korvausten jälkeen n. neljä euroa: EURO per KAPSELI!!! Se on 18 kertaa vähemmän, mitä itsehoitovalmiste tulisi maksamaan.
Ja jos et kärsikään usein toistuvista hiivoista, mutta satunnaisesti sen saat, niin seuraavan lääkärikäyntisi yhteydessä (etenkin jos sinulle määrätään antibioottia samalla reissulla), muista pyytää myös em. Fluconazol resepti! Ainahan voit jättää lääkkeet hakematta, jollet niitä tarvitse, mutta resepti on vuoden voimassa kirjoituspäivästään. Myöhemmin reseptin voi myös (useimmiten) uusia maksutta terveyskeskuksessa, josta olet reseptin saanut.
Kun käyt lääkärillä (terveyskeskuksessa, opiskelijaterveydenhuollossa tai työterveysasemalla, missä se ei ole kallista) ja kerrot kärsiväsi usein toistuvista hiivatulehduksista, pyydä reseptille Fluconazol Orion 150mg 4kpl! Eli neljän kapselin paketti (=neljä kuuria). Tämä paketti maksaa apteekissa potilaalle Kelan korvausten jälkeen n. neljä euroa: EURO per KAPSELI!!! Se on 18 kertaa vähemmän, mitä itsehoitovalmiste tulisi maksamaan.
Ja jos et kärsikään usein toistuvista hiivoista, mutta satunnaisesti sen saat, niin seuraavan lääkärikäyntisi yhteydessä (etenkin jos sinulle määrätään antibioottia samalla reissulla), muista pyytää myös em. Fluconazol resepti! Ainahan voit jättää lääkkeet hakematta, jollet niitä tarvitse, mutta resepti on vuoden voimassa kirjoituspäivästään. Myöhemmin reseptin voi myös (useimmiten) uusia maksutta terveyskeskuksessa, josta olet reseptin saanut.
torstai 10. marraskuuta 2011
Tyylikkään köyhäilyn perusniksit:
Tässä tulee nyt toistoa ensimmäiseen blogitekstiini. Paljon on siis samaa... Mutta ajattelin, että on hyvä palautella mieliin, mistä tyylikkäässä köyhäilyssä on oikein kyse. Miten köyhäillä ilman, että elämänlaatu kärsii juurikaan: eli mitkä nyt taas olivatkaan niitä kaikista helpoimpia ja yksinkertaisimpia tapoja vähentää rahanmenoa. Mielestäni näillä valinnoilla elämänlaatu ei kärsi hiukkaakaan, mutta lompakko kiittää.
Nosta esim. kahden viikon (tai kuukauden) ruoka- ja käyttörahat käteiseksi. Kun raha on käteisenä, et ylitä tiliäsi ja olet koko ajan kärryillä siitä, paljonko rahaa on vielä jäljellä.
Suosi isoja marketteja, pikkukaupoissa hintataso on yleensä korkeampi.
Käy ostoksilla mahdollisimman harvoin, esim. kerran viikossa isot ruokaostokset ja välissä vain maitovarastojen täydennystä... Tämä tosin vaatii suunnitelmallisuutta ja ennakoimista viikon ruokalistojen kanssa.
Suosi kauppojen omia merkkejä, S-ryhmän kaupoissa X-tra ja Rainbow, K-ryhmän kaupoissa Euroshopper ja Pirkka. Tuotteet ovat yleensä yhtä laadukkaita, kuin vastaavat kalliimmat brändituotteet. (Oma suosikkini on nykyään X-tran light cola, ainakaan minä en huomaa mitään eroa tavalliseen Coca Cola lightiin.)
Vertaile kilohintoja: iso pakkaus ei aina tule halvimmaksi. Esim. lähi Prismassa makaronit kannattaa ostaa 400g paketeissa sen kilon pussin sijaan.
Osta etenkin lasten ulkoiluvaatteet ja kengät alennusmyynneistä varastoon. Loppukeväästä kannattaa suunnata talvihaalarikaupoille: saatat saada seuraavaksi talveksi upouuden haalarin puoleen hintaan.
Älä osta aina uusia muovipusseja, vaan käytä kankaisia kauppakasseja/kestäviä muovitettuja kauppakasseja. Se on paitsi taloudellista, myös ekologistakin.
Käyttövaatteiden tulisi olla kestäviä, etenkin lapsilla, sillä niitähän pestään ja pidetään kerta toisensa jälkeen. Sen sijaan juhlavaatteet ja -kengät voivat olla muutakin kuin parasta laatua. Tytöilläni on juhlamekkoja, joita on tullut pidettyä vain yksissä tai kaksissa juhlissa ja sitten ovat jääneet pieniksi. Katsopa vaikka torilla myynnissä olevia (ei niin laadukkaita, mutta halpoja ja söpöjä) mekkoja, tai käväise huuto.netissä tarkastamassa käytettyjen juhlavaatteiden tarjonta.
Pese vain oikeasti likaiset vaatteet, älä heitä vaatteita pyykkikoriin siksi, että ne ovat jääneet lojumaan sohvalle tai lattialle ja haluat siivota ne nopeasti pois silmistäsi.
Jos pidät leipomisesta/ruoan laittamisesta, onnittele itseäsi! Voit leipoa sämpylät, ruisleivät, keksit, kakut yms. sekä valmistaa ruoat alusta alkaen itse. Einekset ja puolivalmiit tuotteet ovat kalliita. Tuore leipä on niin ikää kallista kaupasta ostettuna, mutta kotitekoisena se on todella edullista ja ennen kaikkea hyvää! Kun leipomiseen tulee rutiinia, ei oikeasti tarvita juurikaan ylimääräistä aikaa vaikka nyt sämpylöiden tekaisuun. (Onnistuu siis jopa neljän lapsen kanssa, eikä tunnut työläältä tai vastenmieliseltä).
Älä heitä ruokaa hukkaan! Jos et jaksa kerralla syödä kaikkea valmistamaasi ruokaa, pakasta osa tulevaa käyttöä varten tai syö seuraavana päivänä lounaaksi (mutta älä unohta purnukkaan jääkaapin perälle, josta sapuska löytyy kahden viikon kuluttua pilaantuneena). Muista, että esim. kuivahtaneista pullista tai vaalean leivän viipaleista voi tehdä köyhiä ritareita tai pullavanukasta.
Herkkuihin tapasi kulua meidän perheessä ihan tolkuttomasti rahaa: colaa juotiin lähes joka välissä, karkkia ja sipsejä popsittiin ainakin viikonloppuiltaisin, jätskiä, keksejä, pullaa yms yms. mussutettiin myös usein. Jokin aika sitten päätimme mieheni kanssa, että colan juominen rajoittuu 1,5l pulloon viikonlopussa (meillä lapset eivät vielä perusta limsoista, ovat tyytyväisiä mehuun). Arkena voi juoda vallan mainiosti colan tilalla vettä, se on sitä paitsi hampaillekin parempi. Sipsit voi korvata itse tehdyillä PopCorneilla ja keksejä on tosi helppo leipoa itse. (Pyrin myöhemmin laittamaan reseptit ja ohjeet muutamiin suosikkikekseihini.) Karkinsyöntiäkin vähennettiin. Eli herkkujen suhteen kohtuullisuutta!!! Mitä iloa on muutenkaan mässätä maha täyteen karkkia ja sipsejä, kun lopputuloksena on paha olo ja turpea maha?!
Harrasta jotain edullista/ilmaista: kuntosalijäsenyys maksaa lähes 700e vuodessa, sen sijaan lenkkeily lähipururadoilla on ilmaista (Noh, lenkkarit ja juoksutrikoot se vaatii)! Tämä onnistuu parhaiten, jos saat itsellesi lenkkikaverin, ruvetkaa vaikkapa treenaamaan yhdessä ensi kesän puolimarathonia varten :) Lukeminen on myös ilmaista, kunhan muistaa palauttaa kirjaston kirjat ajoissa. Katso paikallislehden menovinkit, sieltä saattaa löytyä ilmaisia tai lähes ilmaisia konsertteja, näyttelyitä jne.
Itselleni paras ja eniten itsetuntoa kohottava säästökeino oli laihdutus: karistin n. 10 kiloa painostani ja nyt mahdun vaatekokoon 32-34. Sen sijaan, että ostaisin vaatteet normaalihinnoilla halpaketjuista, voin nykyään marssia kalliimpiin liikkeisiin...suoraan ALE-rekille. Sieltä löytyy lähes pelkästään XS-koon vaatteita (Noh, XL-kokoa myös), viime kesänä ostin mm. Espritin, Veromodan, KC:n ja Benettonin farkkuja ainvan pilkkahinnoilla (10-15e/pari), juhlamekkoja, paitoja, tunikoita jne. Yhtäkkiä edessäsi avautuu uusi maailma: vaatteet jotka eivät mahdu muille mahtuvatkin sinulle! Ja siksi saat ne -70% alennuksella :D
Olisihan noita säästövinkkejä vaikka kuinka, mutta tähän hetkeen ei tule enempiä mieleen. Sen sijaan mielessäni on vielä paljon muita asioita, joilla omaa elämänlaatua voi nostaa -aivan ilmaiseksi!!!
Pidä huolta hygieniasta: puhtaat hiukset ja raikas suu ovat se minimi. Omanarvontunto laskee kyllä kuin lehmän häntä, kun peilistä vastaan tuijottaa epäsiisti takkutukka. (Pikkuvauvojen vanhemmilta tosin ei voi aina tätäkään vaatia... joten jokainen huomioikoon oman elämäntilanteensa älköönkä kokeko tätä ahdistavana vaatimuksena!) :)
Siivoa asunto turhasta rojusta. Meillä oli (ja osittain on edelleen) kaapit ja varastot täynnä kamaa. Kun tavaraa on paikat väärällään, on vaikea pitää asuntoa siistinä ja kaaos syntyy kuin silmänräpäyksessä. Mitä vähemmän turhaa, sitä väljempää ja mukavampaa on asua. Näin siis ainakin meillä. Ylimääräisen tavaran voi myydä kirpputorilla (älä kuitenkaan ylihinnoittele tavaroitasi, myy mieluumin huokealla, niin pääset varmasti mahdollisimman monesta eroon) tai antaa esim. lahjaksi eteenpäin. Oikeasti! Sellofaaniin pakattu, käytettykin tavara, näyttää juhlavalta ja kuin uudelta. Jos lahjan saaja on vähänkään ekohenkinen, voit oikein mainostaa kuinka olet ottanut lahjaa valitessa kestävän kehityksen huomioon.
Huolittele ulkonäkösi: harjaa hiukset, sipaise vähän meikkiä, silitä vaatteesi... kaikki nämä antavat itseluottamusta ja tunnet olosi itsevarmemmaksi, vaikka rahaa ei juuri olisikaan.
Kodin sisustuksessakin kannattaa muistaa, että yleensä niukka linja on tyylikkäämpi, kuin täyteen erilaisia tavaroita ahdettu. Edullisin tapa tuunata kotia on muuten järjestellä tavarat: piilota paperipinot ja muut henk. koht. tavarasi kaappeihin, mappeihin ja laatikoihin.
Nosta esim. kahden viikon (tai kuukauden) ruoka- ja käyttörahat käteiseksi. Kun raha on käteisenä, et ylitä tiliäsi ja olet koko ajan kärryillä siitä, paljonko rahaa on vielä jäljellä.
Suosi isoja marketteja, pikkukaupoissa hintataso on yleensä korkeampi.
Käy ostoksilla mahdollisimman harvoin, esim. kerran viikossa isot ruokaostokset ja välissä vain maitovarastojen täydennystä... Tämä tosin vaatii suunnitelmallisuutta ja ennakoimista viikon ruokalistojen kanssa.
Suosi kauppojen omia merkkejä, S-ryhmän kaupoissa X-tra ja Rainbow, K-ryhmän kaupoissa Euroshopper ja Pirkka. Tuotteet ovat yleensä yhtä laadukkaita, kuin vastaavat kalliimmat brändituotteet. (Oma suosikkini on nykyään X-tran light cola, ainakaan minä en huomaa mitään eroa tavalliseen Coca Cola lightiin.)
Vertaile kilohintoja: iso pakkaus ei aina tule halvimmaksi. Esim. lähi Prismassa makaronit kannattaa ostaa 400g paketeissa sen kilon pussin sijaan.
Osta etenkin lasten ulkoiluvaatteet ja kengät alennusmyynneistä varastoon. Loppukeväästä kannattaa suunnata talvihaalarikaupoille: saatat saada seuraavaksi talveksi upouuden haalarin puoleen hintaan.
Älä osta aina uusia muovipusseja, vaan käytä kankaisia kauppakasseja/kestäviä muovitettuja kauppakasseja. Se on paitsi taloudellista, myös ekologistakin.
Käyttövaatteiden tulisi olla kestäviä, etenkin lapsilla, sillä niitähän pestään ja pidetään kerta toisensa jälkeen. Sen sijaan juhlavaatteet ja -kengät voivat olla muutakin kuin parasta laatua. Tytöilläni on juhlamekkoja, joita on tullut pidettyä vain yksissä tai kaksissa juhlissa ja sitten ovat jääneet pieniksi. Katsopa vaikka torilla myynnissä olevia (ei niin laadukkaita, mutta halpoja ja söpöjä) mekkoja, tai käväise huuto.netissä tarkastamassa käytettyjen juhlavaatteiden tarjonta.
Pese vain oikeasti likaiset vaatteet, älä heitä vaatteita pyykkikoriin siksi, että ne ovat jääneet lojumaan sohvalle tai lattialle ja haluat siivota ne nopeasti pois silmistäsi.
Jos pidät leipomisesta/ruoan laittamisesta, onnittele itseäsi! Voit leipoa sämpylät, ruisleivät, keksit, kakut yms. sekä valmistaa ruoat alusta alkaen itse. Einekset ja puolivalmiit tuotteet ovat kalliita. Tuore leipä on niin ikää kallista kaupasta ostettuna, mutta kotitekoisena se on todella edullista ja ennen kaikkea hyvää! Kun leipomiseen tulee rutiinia, ei oikeasti tarvita juurikaan ylimääräistä aikaa vaikka nyt sämpylöiden tekaisuun. (Onnistuu siis jopa neljän lapsen kanssa, eikä tunnut työläältä tai vastenmieliseltä).
Älä heitä ruokaa hukkaan! Jos et jaksa kerralla syödä kaikkea valmistamaasi ruokaa, pakasta osa tulevaa käyttöä varten tai syö seuraavana päivänä lounaaksi (mutta älä unohta purnukkaan jääkaapin perälle, josta sapuska löytyy kahden viikon kuluttua pilaantuneena). Muista, että esim. kuivahtaneista pullista tai vaalean leivän viipaleista voi tehdä köyhiä ritareita tai pullavanukasta.
Herkkuihin tapasi kulua meidän perheessä ihan tolkuttomasti rahaa: colaa juotiin lähes joka välissä, karkkia ja sipsejä popsittiin ainakin viikonloppuiltaisin, jätskiä, keksejä, pullaa yms yms. mussutettiin myös usein. Jokin aika sitten päätimme mieheni kanssa, että colan juominen rajoittuu 1,5l pulloon viikonlopussa (meillä lapset eivät vielä perusta limsoista, ovat tyytyväisiä mehuun). Arkena voi juoda vallan mainiosti colan tilalla vettä, se on sitä paitsi hampaillekin parempi. Sipsit voi korvata itse tehdyillä PopCorneilla ja keksejä on tosi helppo leipoa itse. (Pyrin myöhemmin laittamaan reseptit ja ohjeet muutamiin suosikkikekseihini.) Karkinsyöntiäkin vähennettiin. Eli herkkujen suhteen kohtuullisuutta!!! Mitä iloa on muutenkaan mässätä maha täyteen karkkia ja sipsejä, kun lopputuloksena on paha olo ja turpea maha?!
Harrasta jotain edullista/ilmaista: kuntosalijäsenyys maksaa lähes 700e vuodessa, sen sijaan lenkkeily lähipururadoilla on ilmaista (Noh, lenkkarit ja juoksutrikoot se vaatii)! Tämä onnistuu parhaiten, jos saat itsellesi lenkkikaverin, ruvetkaa vaikkapa treenaamaan yhdessä ensi kesän puolimarathonia varten :) Lukeminen on myös ilmaista, kunhan muistaa palauttaa kirjaston kirjat ajoissa. Katso paikallislehden menovinkit, sieltä saattaa löytyä ilmaisia tai lähes ilmaisia konsertteja, näyttelyitä jne.
Itselleni paras ja eniten itsetuntoa kohottava säästökeino oli laihdutus: karistin n. 10 kiloa painostani ja nyt mahdun vaatekokoon 32-34. Sen sijaan, että ostaisin vaatteet normaalihinnoilla halpaketjuista, voin nykyään marssia kalliimpiin liikkeisiin...suoraan ALE-rekille. Sieltä löytyy lähes pelkästään XS-koon vaatteita (Noh, XL-kokoa myös), viime kesänä ostin mm. Espritin, Veromodan, KC:n ja Benettonin farkkuja ainvan pilkkahinnoilla (10-15e/pari), juhlamekkoja, paitoja, tunikoita jne. Yhtäkkiä edessäsi avautuu uusi maailma: vaatteet jotka eivät mahdu muille mahtuvatkin sinulle! Ja siksi saat ne -70% alennuksella :D
Olisihan noita säästövinkkejä vaikka kuinka, mutta tähän hetkeen ei tule enempiä mieleen. Sen sijaan mielessäni on vielä paljon muita asioita, joilla omaa elämänlaatua voi nostaa -aivan ilmaiseksi!!!
Pidä huolta hygieniasta: puhtaat hiukset ja raikas suu ovat se minimi. Omanarvontunto laskee kyllä kuin lehmän häntä, kun peilistä vastaan tuijottaa epäsiisti takkutukka. (Pikkuvauvojen vanhemmilta tosin ei voi aina tätäkään vaatia... joten jokainen huomioikoon oman elämäntilanteensa älköönkä kokeko tätä ahdistavana vaatimuksena!) :)
Siivoa asunto turhasta rojusta. Meillä oli (ja osittain on edelleen) kaapit ja varastot täynnä kamaa. Kun tavaraa on paikat väärällään, on vaikea pitää asuntoa siistinä ja kaaos syntyy kuin silmänräpäyksessä. Mitä vähemmän turhaa, sitä väljempää ja mukavampaa on asua. Näin siis ainakin meillä. Ylimääräisen tavaran voi myydä kirpputorilla (älä kuitenkaan ylihinnoittele tavaroitasi, myy mieluumin huokealla, niin pääset varmasti mahdollisimman monesta eroon) tai antaa esim. lahjaksi eteenpäin. Oikeasti! Sellofaaniin pakattu, käytettykin tavara, näyttää juhlavalta ja kuin uudelta. Jos lahjan saaja on vähänkään ekohenkinen, voit oikein mainostaa kuinka olet ottanut lahjaa valitessa kestävän kehityksen huomioon.
Huolittele ulkonäkösi: harjaa hiukset, sipaise vähän meikkiä, silitä vaatteesi... kaikki nämä antavat itseluottamusta ja tunnet olosi itsevarmemmaksi, vaikka rahaa ei juuri olisikaan.
Kodin sisustuksessakin kannattaa muistaa, että yleensä niukka linja on tyylikkäämpi, kuin täyteen erilaisia tavaroita ahdettu. Edullisin tapa tuunata kotia on muuten järjestellä tavarat: piilota paperipinot ja muut henk. koht. tavarasi kaappeihin, mappeihin ja laatikoihin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)