Hip hei taas kaikille!
Pienen tauon jälkeen kerkeän vähän päivitellä blogiani... joulu piti kiirettä yllä ja joulun jälkeen perheeseen iski kunnon mahatauti, joka kiersi kaikki jäsenet läpi vuorotellen. Yäk! Onneksi on siitä selvitty.
Joulun jälkeen alkoivat alennusmyynnit. Minulla on ollut jo pitkään jokavuotinen tapa käydän ostamassa lapsille tammikuussa seuraavan talven toppavaatteet valmiiksi kaappiin odottamaan. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus: pojalle ostin harmaakuvioidun Remun haalarin vajaalla 40eurolla Prismasta, samoin toisiksi vanhimmalle tytölle saman merkin haalarin mutta pinkkinä. Vanhin tyttö sai tällä kertaa Polarn och Pyretin toppatakin ja toppahousut (nämä olivat valitettavasti vain 30% alessa...) ja kaikille neljälle lapselle ostin PoP:sta windfleece-takit tulevaa kevättä ja ensi syksyä ajatellen puoleen hintaan. Vaikka kertaostoksena tulee alennetuistakin tuotteista iso summa, on säästö kuitenkin merkittävä, ottaen huomioon että talvikamppeet olisi kuitenkin hankittava seuraavana syksynä.
Välillä ostelen tavaraa myös Huuto.netistä. On mielestäni mukava, jos löytää hyväkuntoisen käytetyn vaatteen, josta ei tarvitse maksaa kiskurihintaa. Pieni miinus huutiksessa on postikulut, jotka eivät mene ns. "kenenkään hyväksi". Ne nostavat ostettavan tavaran hintaa joskus merkittävästikin. Siksi joudun toisinaan miettimään, miten kannattava ostos oikeasti on... saisiko saman tuotteen alennusmyynnistä uutena jo lähes samalla hinnalla? Toisaalta haluaisin suosia kestävää kehitystä, mutta toisaalta... Sen periaatteen olen ottanut, että vanhimmalle ostan yleensä vaatteet uutena. Ne kuitenkin kiertävät vielä nuoremmille sisaruksille. Sen sijaan nuoremmat saattavat saada myös käytettyjä vaatteita. Aina kuitenkin pidän huolen siitä, että kaikki ostamani vaatteet ovat siistejä ja kestävät vielä käyttöä. Käyttövaatteiksi kannattaa ostaa laadukkaita ja kestäviä vaatteita, arkivaatteethan ovat niitä joita käytetään jatkuvasti.
Harmillinen lisämenoerä syntyi, kun nuorimman pojan upouudesta Remun talvihaalarista (jonka joulupukki toi) meni vetoketju yllättäen rikki. Syynä ei ollut tehtaan valmistusvirhe, eikä liian raju kiskominen päällepukiessa, vaan poika oli itse pureskellut vetoketjun yläosan rikki siten, että muovinen "kisko" irtosi kankaasta ja koko vetoketju näin ollen oli tärviöllä. Vetoketjun rikkoutuminen osui kaiken kukkuraksi pahimpaan pakkassaumaan, jolloin ei voinut edes kuvitella laittavansa poikaa päivähoitoon haalarissa, jonka saa kiinni ainoastaan etulistan neppareilla. Jos olisi ollut viikonloppu, olisin ehkä lähtenyt metsästämään kangaskaupasta uutta vetoketjua ja yrittänyt vaihtaa haalariin toisen (joskaan en ole varma, miten ompelutaitoni olisivat moiseen urakkaan riittäneet), mutta nyt ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin äkkiä hommata pojalle varahaalari. Kiersin kaksi lähikirpputoria huonolla menestyksellä: mielestäni huonokuntoisesta tavarasta ei kannata maksaa hyväkuntoisen hintaa! Poikien vaatteet väistämättä ovat huonommassa kunnossa kuin tyttöjen, kulutus tuntuu olevan rajumpaa... sen pitäisi myös näkyä kirpputorihinnoissa. Näin ei kuitenkaan ollut. Lopulta päädyin ostamaan pojalle JesperJuniorin liikkeestä Jonathanin haalarin 50% alennuksella, maksoin siitä 35 euroa. Vielä en tiedä, mitä teen vetoketjuvialliselle Remulle.
Hyviä pakkaspäiviä! Toivottavasti teette vielä hyvät viimehetken ALE-löydöt ensi talveen :)
